Etsi
Amatöörinyrkkeily, jota kutsutaan myös olympiatyylin nyrkkeilyksi on kuulunut olympialaisten ohjelmaan jo vuodesta 1904 lähtien. Lajin kansainvälinen kattojärjestö AIBA (Accociation Internationale de Boxe Amateur) määrittelee sääntöjä, joiden puitteissa lajia toteutetaan. Nyrkkeily on kamppailulaji, jossa voittaakseen on lyötävä enemmän puhtaita osumia sallitulle osuma-alueelle kuin vastustaja.

Otteluiden kesto ja erien määrä määräytyy iän ja sukupuolen mukaan. Miesten ja 17-19-vuotiaiden poikien ottelun kesto on 3x3 minuuttia yhden minuutin erätauolla. Ottelua arvostelee joko kolme tai viisi arviostelutuomaria. Sääntojä ja ottelijoiden turvallisuutta valvoo kehätuomari, joka voi tarvittaessa keskeyttää epätasaisen ottelun. D-junioreilla (11-12-vuotiailla) on Suomessa käytössä tekniikkasäännöt, jolloin arvotelutuomarit arvostelevat ottelijoiden liikkumista, koskemattomuutta ja lyöntitekniikkaa.

Amatöörinyrkkeilyotteluissa ottelijat käyttävät kypäriä ja hanskoja, jotka lajin kattojärjestö AIBA on hyväksynyt. Lisäksi ottelijalla tulee olla hammassuojat ja alasuojat. Varusteet ovat kehittyneet ajan saatossa huimasti ja nykyisin loukkaantumisia sattuu hyvin harvoin, vaikkakin lajissa on kamppailulajille ominaisia riskejä.

Nyrkkeily on taitolaji ja erilaisia tekniikoita on paljon opeteltavana. Taito-ominaisuuksien lisäksi nyrkkeily vaatii runsaasti myös fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia. Nyrkkeily on vaativa laji, jossa menestyäkseen on oltava motivoitunut harjoittelemaan säännöllisesti ja tavoitteellisesti. Lajin monipuolisuus ja haastavuus tekeekin siitä hyvin mielenkiintoisen ja  kehittää harrastajaa useilla eri osa-alueilla. Hyvä nyrkkeilijä on taitava, vahva, kestävä, nopea liikkeissään sekä reaktioissaan ja hänellä pitää olla tahtoa voittaa. Jokaista näistä osa-alueista harjoitellaan Oulun Nyrkkeilyseuran harjoituksissa.